Hoivakoti Kotokaaren asiakastarina – Hirsitalossa vanhuksetkin virkistyvät

Hoivakoti Kotokaaren asiakastarina – Hirsitalossa vanhuksetkin virkistyvät

Kotokaaren yrittäjät Tiina Ylikoski ja Tiina Hiltunen ovat lämminhenkisiä lähihoitajia, joille hoitotyö on sydämen kutsumus. Lapsuuden ystävyksillä oli unelma yhteisestä, itse suunnitellusta hoivakodista, jossa olisi hyvä asua ja tehdä työtä.

Hoivatoiminta aloitettiin Karvian kunnan vanhoissa tiloissa alkuvuonna 2018. Saman tien alettiin suunnitella parempia tiloja, joissa työnteko olisi sujuvaa ja asukkaiden arki viihtyisää. Isommissa tiloissa myös asiakasmäärää voisi kasvattaa kymmenestä suuremmaksi. “Osastoilla on pitkät jonot vakipaikoille. Meillä on ollut alusta asti kova luotto tähän. Asiakkaiden saaminen ei mietityttänyt kertaakaan.”

Unelmat törmäsivät rahoitukseen. “Oli visio, että tehdään ihan ikioma rakennus. Mutta ei semmoista rahamäärää löytynyt mistään”, ystävykset sanovat yhteen ääneen. Kaikki mahdollinen toki yritettiin, pankit, ELY-keskus ja Finnvera. “Meidän raha-asioita hoitava Päivi teki tosi, tosi, tosi monta työtuntia, varmaan 25 eri laskelmaa. Mutta nämä meidän paikalliset pankit eivät uskoneet oikeastaan yhtään tähän koko ideaan. Ei meillä ollut vielä mitään näyttöä yrittäjinä.” Lopulta tuoreet yrittäjät päätyivät siihen, ettei seiniä ole ehkä kuitenkaan pakko omistaa. “Sitten me alettiin selvittää tätä vuokramallia.”

Palvelu yli muiden – ja ihana hirsi

Käännekohta oli tutustuminen Hoivarakentajien tiloihin vuonna 2018. “Se hoivakoti oli ihan tavallinen puurakenteinen. Mutta sitten he halusivat esitellä meille sen hirsipäiväkodin. Ensin me ajateltiin, että ai hirttä, ääh… Mutta kun mentiin sinne päiväkotiin, heti kun astui ovesta sisään, sen huomasi. Kyllä se ilma on ihan erilainen hengittää.” 

“Palaveerattiin me muidenkin kanssa, mutta Hoivarakentajien kanssa oli yhteydenpito niin helppoa, että aina palauduttiin heihin. Heillä on käytännön työn kokemus ja osaaminen tästä hoiva-alasta, mitä ei ole kaikilla muilla yrityksillä, jotka osaavat varmasti rakentaa. Heiltä sai neuvoa kaikkeen muuhunkin, rahoitusasioissakin. Ei meillä ollut itsellä resursseja tähän rakennushommaan.” 

Ylikoski ja Hiltunen arvostavat erityisesti sitä, että Hoivarakentajien hallituksen puheenjohtaja Juha ja talousjohtaja Niilo paneutuivat projektiin tosissaan, auttoivat neuvotteluissa kunnan suuntaan ja osoittivat lämminhenkisellä suhtautumisellaan, että ymmärsivät koko ajan hoivayrittäjien tarpeet. “He herättävät luottamusta ihan meidän kaltaisessa tavallisessa tallaajassa”, yrittäjät kertovat. “Juha soitti Päiville juuri pari viikkoa sitten ja kysyi, miten meillä menee.“ Valinnan ratkaisi silti tuote. “Hirsi. Se päiväkoti sykähdytti niin paljon, että se jäi mieleen.” 

Siisti työmaa, joka valmistui etuajassa

Rakennus suunniteltiin alusta asti yhdessä. “Tiinan kuulakärkipiirroksista Hoivarakentajat teki piirustukset, joita me sitten muokattiin. Oikeastaan kaikki, mitä haluttiin, me saatiin.” Työn edistymistä ja joustavuutta kehuu myös Kotokaaren hallituksen jäsen Mikko Hiltunen. “Perustukset, rungot ja sisäseinät syntyivät jouhevasti. Sisustusvaiheessa rakentajat vielä varmistelivat, käykö tämmöinen”, Mikko kertoo.

”Rakennusvaiheessa Hoivarakentajien projektipäällikkö Tuomas Nieminen hoiti kyllä hommansa tosi hienosti. Meidän toimitusjohtaja Jarkko Rajala on tarkka mies, hän kävi tontilla varmaan joka päivä ja kehui koko ajan, että siisti työmaa.” Ylikoski ja Hiltunen keskittyivät itse pyörittämään hoivatoimintaa, eivätkä tontille juuri ehtineet. Muisto muutoksista kuitenkin hymyilyttää. “Aika nopeasti Tuomas oppi meidän sisustusmaun. Vessanpöntön kansista hän joskus soitti, että kun tänne on tulossa harmaat… Säikähdettiin, että pitää olla valkoiset. Tuomas sanoi, että niin ajattelinkin, siksi soitin.” 

Lopputulokseen Kotokaaren väki on vähintäänkin tyytyväinen. Rakennus valmistui viikon etuajassa ja on herättänyt jo laajaa ihastusta. “Onhan se saanut valtavia kehuja jo rakennusvaiheessa kyläläisiltä. Kun tullaan Karvialle vaikka Parkanosta päin, se on sellainen maamerkki siinä.” 

Muistisairas vanhuskin huomaa eron

“Mä en oikein uskonut siihen, että hirsi vaikuttaa sisäilman laatuun – mutta kun mentiin sinne päiväkotiin, niin sitten kyllä uskoin”, Tiina Hiltunen tunnustaa. “Muistisairas asukaskin huomaa sen eron. Kun täällä on niin siistiä, ja täällä on niin hyvä hengittää.” 

Yrittäjät heltyvät kuvaillessaan uusiin tiloihin muuttoa. “Asukkaat olivat niin onnellisia! Nukkuivat yönsä, liikkuivat päivät ja virkistyivät ihan hirveästi. Yhdeksänkymppisetkin piristyivät! Vanhoissa ja ahtaissa tiloissa, missä ennen oltiin, kyllähän se väsynyttä oli se meininki, synkkää ja pientä ja pimeää.” Lähihoitajat kuvailevat, ettei yövuoroissakaan enää kellot soi. “He nukkuvat oikeasti siellä!”

Toimivissa tiloissa työntekijöiden arki rullaa paremmin. ”Kaikki aamu- ja iltatoimet onkin yhtäkkiä valmiit, kaikki asiakkaat ovatkin jo täällä pöydän ääressä syömässä! Ei mene aikaa siihen, kuinka rollaattori tai pyörätuoli asetellaan vessaan. Kaikilla on oma vessa, kaikkien tavarat ovat omassa huoneessa, ei tarvitse haeskella mitään. Uskomme, että vanhat työntekijät ovat nyt tosi ylpeitä työpaikastaan, osaavat arvostaa toimivia tiloja,” Ylikoski ja Hiltunen sanovat ja lisäävät nauraen työntekijöiden kertoneen, että yövuorossa tulee nyt ihan huomaamatta neljä kilometriä askeleita.

Uusi, hirsinen Kotokaari on myös yrittäjille ylpeyden ja kiitollisuuden aihe. “Me haluttiin tehdä hyvä hoitopaikka, missä mummojen ja pappojen on hyvä olla. Luulen, että epäilijöitä nyt harmittaa ja vähän hävettääkin, kun he ovat nähneet, miten hyvin toimintamme on lähtenyt käyntiin. Tämä rakennus on täyttynyt tosi nopeasti. Mehän olemme saaneet vain sellaista viestiä, että kaikki haluavat Kotokaareen!”