Puu sitoo hiiltä puolet painostaan – ja hirsitalossa se varastoidaan
Puurakentamisen hyöty ilmastolle ei ole pelkkää kuvitelmaa, vaan se on merkittävä tapa sitoa hiilidioksidia ja pienentää asuinalueiden hiilijalanjälkeä. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori Markku Karjalainen kertoo fysikaaliset faktat siitä, miksi puu on paras rakennusmateriaali.
“Kun metsässä kasvaa yksi kuutiometri puuta, se sitoo kasvunsa aikana tonnin ilman hiilidioksidia, ja samalla fotosynteesissä vapautuu 700 kg happea ilmakehään. Puukuutio, joka painaa 500 kg, sitoo itseensä 250 kg hiiltä, eli noin puolet puutavaran painosta on hiiltä”, Karjalainen kuvaa.
Puu imee hiilidioksidin itseensä jo kasvaessaan, vaikka siitä ei rakennettaisi. Kyse onkin hiilidioksidin varastoinnista. “Kun puuta käytetään rakentamisessa, sitä varastoidaan. Eli jos rakennuksen käyttöikä on 60, 80 tai 100 vuotta, hiilidioksidi on sen ajan poissa luonnon kiertokulusta”, Karjalainen selventää.
Samaa ei saavuteta puun muilla käyttötavoilla. “Jos puusta tehdään biodieseliä, sellua, paperia tai haketta, niin hiilidioksidi vapautuu niistä muutaman vuoden sisällä ilmakehään. Eli ilmaston kannalta kaikkein järkevintä puun käyttöä on, että sitä käytetään rakentamiseen.”
Puu voittaa päästökilpailun rakentamisen joka vaiheessa
Ympäristöministeriön mukaan viimeistään vuonna 2025 tulee Suomessa pakolliseksi tehdä jo rakennuslupavaiheessa päästölaskelmat koko rakennusprosessille. Tähän kuuluu selvitys myös rakennusmateriaaleista ja siitä, paljonko niiden valmistus ja kuljettaminen tuottavat päästöjä. “Tässä suhteessa puu on ylivoimainen rakennusmateriaali”, Karjalainen toteaa. “Puu on uusiutuva ja paikallinen materiaali, ja sitä on riittävästi. Keveytensä takia sitä on helppo kuljettaa. Puukuutio painaa vain noin viidesosan betonikuution painosta.”
Puun keveys auttaa vähentämään myös rakentamisvaiheen päästöjä. “Keveys voidaan hyödyntää hyvin pitkälle viedyssä esivalmistuksessa. Tulevaisuuden trendi on käyttää massiivipuuta, ja yhä enemmän viedään teollista esivalmistusta kuiviin tehdasolosuhteisiin. Tilaelementtirakentaminen on nopeaa ja ekologista, koska työmaavaihe on lyhyt.”
Massiivihirsi on ekologisin runkomateriaali
Faktat ovat pysäyttäviä. Betonin valmistus aiheuttaa globaalisti seitsemän prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. On helppo kuvitella, mitkä olisivat vaikutukset, jos rakentamisessa betoni korvattaisiin mahdollisuuksien mukaan puulla. Todellisuudessa emme tule tähän pääsemään, mutta meidän tulee rakentaa puusta kaikki se, minkä voimme.
“Betonin valmistus aiheuttaa päästöjä, mutta sitä tarvitaan kuitenkin rakentamisessa”, Karjalainen kertoo. “Samoin terästä, lasia, alumiinia ja eristeitä. Emme me pääse irti näistä muista materiaaleista. Mutta puulla voi hyvin monessa paikassa korvata betonin. Globaali trendi on, että ympäristö- ja hiilijalanjälkisyistä puun käyttö lisääntyy rakentamisessa. Yksittäinen sektori, missä puurakentamisella menee todella lujaa tällä hetkellä, on koulut ja päiväkodit.”
Erityisesti lisääntyy massiivipuun käyttö. “Se on tulevaisuutta, että tehdään massiivipuurakenteita. Eli kun tehdään suuria kohteita, ovat ne hoitolaitoksia tai kouluja, päiväkoteja tai puukerrostaloja, niin käytettäisiin massiivipuuta. Kun rakennetaan hirrestä, se on ympäristöystävällisempää kuin rankarakentaminen, koska puun määrä on suurempi.”
Puuta tulisi lisätä kaikessa rakentamisessa
Karjalainen rummuttaa uusia käyttökohteita massiivipuulle. “Puuta voisi käyttää kevyen liikenteen silloissa, meluesteissä, puistonpenkeissä, valaisinpylväissä ja niin edelleen. Puun käyttöä voisi aivan merkittävästi lisätä.” Puurakentamiseen erikoistunut professori muistuttaa, että ympäristöasioiden merkitys tulee kasvamaan entisestään. “Meidän pitää pystyä tekemään ekologisempia rakennuksia niin, että niiden rakennusmateriaalit tulisivat läheltä, olisivat mielellään uusiutuvia luonnonmateriaaleja, ja sitten rakentaa yhdyskuntia kenties tiiviimmin. Tämä on tulevaisuuden visio, ja tähän suuntaan olemme menossa.”
